Aloitin harrastuksen kolmekymppisena, tavoitteenani ajaa endurokisa ennen 40 v. syntymäpäivääni. Matkan varrella suunnitelmat hioutuvat ja pääasiallisin tavoitteeni on oppia käskyttämään kurapyörää!
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Rai, rai, rai :D
Kummasti se asenne vaan muuttuu. Ennen ei olisi tullut mieleenkään suunnata kurailemaan sateessa, mutta nyt sitä paineli innoissaan naapurikylälle kokeilemaan kurviajoa. Eipä se sade ajaessa haitannut.
Ainut haitta tänään oli, kun piti välillä luovuttaa pyörä tiimikaverille. Meillähän on nyt tallissa kotarivajaus. Pyörä pistettiin torstaiaamuna myyntiin klo 08:30 ja 09:30 oli pyörä myyty. Mun kottarainen joutuu siis olemaan nyt yksin. Tuli kiire töistä kotiin varmistamaan, että oikea pyörä lähtee tallista, heheh.
Nyt sitten tiimikaverin pyörävajaus purkautuu mun pyörän säätämisenä ;D Ensin vaihtui muovit, sitten ketjut ja rattaat ja eilen oltiin iskareitten kimpussa. Takajouset olikin paremman tuntuiset. Nyt pitää säätää etupään naksut kohdalleen. Mä en ole vielä päässyt täysin kärryille tästä iskarien säätämisestä ja naksuttelusta, mutta ehkä se naksujen maailma sielä avautuu. Olen kyllä kuunnellut sujuvasti :)
Samalla tosin elättelen toiveita, että saataisiin toinen pyörä talliin piakkoin. Voi meinaan muuten mennä sopu ;) Kunhan nyt tulee se lopullinen päätös siitä, mikä pyörä tulee. Ilmassa on lennellyt eri versioita Hondasta Kotariin, Kotarista Temmiin, 2t ja 4t.. Jne. Jne.
Tänään siis ajelin naapurikylällä, jossa kurvihaaste jatkui. Edelliskerrallahan homma meni "hieman" pieleen. Tänään muistelin ohjeita, joita sain viime kerralla sekä kiinnitin huomiota siihen, että tulen kurviin isommalla vaihteella ja pidän kaasun tasaisena. Olen tehnyt semmoista tyhmää juttua, että kurvin puolivälin jälkeen olen löysännyt kaasun, jolloin alkaa kiemurteleminen. Tiimikaveri väitti, että pelkään kaatumista, mutta minä väitin vastaan. Jos on kaatuillut niin paljon kuin minä, niin ei yksinkertaisesti pysty pelätä kaatumista, enään. Muuten olisi ajot loppuneet jo aikoja sitten. Kysymys oli siitä, että mulla loppui usko. Ei loppunut tänään. Vedin ajon jälkeen melkoisen sadetanssin, kun nyt ne kurvit meni jo paljon paremmin!!
Aikaisemmista ajokerroista kuvatuista videopätkistä huomasin, etten avaa kaasua kunnolla. Tänään keskityin siihen, että sitä kaasua käännetään eikä röpötellä. Aggressiivisempaa ajotyyliä haetaan, olen laittanut itselleni tavoitteeksi 4 vkoa. Eli kuukauden päästä homma pitää olla hallinnassa. Niin ja se vaihteidenvaihto! Se pitää saada nopeammaksi.
Nyt mä vaan toivon lumen katoavan ainakin kotikylän radalta. Haluan päästä ajamaan pehmeämmällä radalla, niin nähdään onko kehitystä tapahtunut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti