Pimeässä..

Ei tarvitse pelätä!! Tänään pääsin kokeilemaan uutta kypärävaloani ekaa kertaa. Tosin pimeyttä joutui odottelemaan hetken verran. Onneksi siinä ehdin yhden kierroksen ajella. Tänään pääsin ajamaan spooria, jossa ei ole talvikelissä tullut vierailtua. Hieman huolestutti, kuinka sinne mopon päälle pääsee, kun jouduin aamulla toteamaan, että vaarallisin talviurheilu on lumityöt. Selkäni ei ole ollut niin notkea aikoihin.. Aivastuksella sai jalat alta.. Huomasin onnekseni mopoilulla olevan parantava vaikutus. Ei meinaan enää iltapäivällä haitannut selkä olenkaan, kun pääsi pärräämään :D
Oli todella kivaa kurvailla spoorissa, vaikka yhdessä pehmeässä kohdassa kaivoin mopon todella syvälle enkä saanut sitä itse irti, vaikka kuinka yritin: Ensin mopoa sivulle ja toiselle, sitten ees taas ja uusi yritys ja epäonnistuminen ja sama jatkui. Ehdin siinä ihmetellä, että missä ne kaikki 'ohittelijat' silloin on, kun niitä tarvitaan ;) Onneksi sieltä sitten apu saapui. Vaikka noloahan se on, kun ei itse saa mopoaan irroitettua..
Reitti oli mahtava kun siellä pystyi oikeasti katsoa kauas, vieroitin itseäni siitä eturenkaan tuijottelusta.
Kurviajo on se heikoin kohta ja siitä johtuen tuli taas tutustuttua hankeen tarkemmin.
Toinen kierros menikin sitten pimeässä. Aluksi tuntui hieman hassulta, ihan kuin ajaisi tunnelissa. Alku oli todella kankeaa ajon suhteen. Puolessa välissä sitten pääsin vauhtiin. Kurvit menivät jo paremmin, kaasua löytyi. Spooriin oli muodostunut mukavia röykkyjä ja oli mahtava ajella menemään, kun sai ajoon jo hieman vauhtiakin.
Jopa ylämäet sain selvitettyä ilman turhia episodeja.