Kotikylän rata ei ole kokonaan ajokunnossa, mutta polte pehmeälle hiekalle oli kova. Niinpä tänään kävin vähän "herkistelemässä" hiekassa. WUPPIDUU JA JEE! Vähänkö oli mahtavaa.
En tiedä, mikä iski.. Ehkä talven aikana on kehitystä tapahtunut, mutta nyt mentiin radalla ihan eri vauhtia.
Talven spooriajolla on nähtävästi ollut osansa siihen etten enää jänskättele turhia vaan kaasuttelen reippaammin menemään. Tai sitten se vaan johtui maisemanvaihdoksesta, kun alkoi se yksi ja sama rata tympimään.
Kädet ja kipu unohtui hetkessä. Tosin autoon kömmittyäni muistin, että miulla on ranteissa kiukuttelevat nivelet/jänteet.
Tiedän nyt missä vietän aikaa, kun lomani alkaa!
Aivan samaa mieltä: Ei oo pehmeen hiekkaradan voittanutta :D
VastaaPoistaJa kun siellä ilmiselvästi onnitteluja kalastettiin, niin tässä: Onnea enskavuosipäivälle ;)
Kunhan vaan saadaan ratatalkoissa lauantaina rata kuntoon, niin hyvä tulee!
VastaaPoistaJa kiitos, kiitos onnitteluista ;D