Kaverit hankkivat metsäaluetta ja hiekkakuoppaa ja ovat nyt rakentaneet paikalle jo eteläisen Suomen suurimman meluvallin ettei "huvilaelämä" häiriinny crossin pärinästä.
Lisäksi ovat erään endurokonkarin kanssa ajaneet reittiä metsään. Sitä on nyt valmiina noin 4 km, mutta tulevaisuudessa pitäisi olla lähempänä kymppiä.
Crossiradasta tulee joku 1500 m.
Olipa jännittävää päräyttää metsään, kun reitti ei todellakaan ollut valmiiksi ajettu. Siellä täällä mättäillä näkyi pientä kaasutusjälkeä, oli myös punaista nauhaa ja risuesteitä.
Kylmiltään vieraalla reitillä tämä urpo sai käsivarret hapoille alta aikayksikön.
Onneksi edellä ajoi tiimikaveri etten ihan eksynyt reitiltä tuijottaessani etulokaria.
Reitti alkoi melkein heti nousta ja laskea kallioita. Löytyi kivoja pykäliä ja pudotuksia sekä tiukkoja kallionousuja käännöksineen. Välillä jahdattiin omaa takalokaria oksien rapstessa kypärään. Välillä piti pysähtyä katkomaan risuja, ettei ketään satu.
Reitillä oli todella kapeita paikkoja, vieressä puu toisella puolella kivi, sinne ja nopea käännös ja kalliota ylös.
Sitten oli myös ojia. Nyt ihan hauskoja, mutta syksyn sateilla niistä voi tulla hieman kärmekustaamaisia maansiirtokoneiden uittopaikkoja.
Pääsihän sitä välillä avaamaan kaasuakin metsätieosuuksilla. Oli oikea kytkin-kaasu tehoharjoitus.
Hyvin huomasi ettei aikoihin ole joutunutkaan keskittymään näin kovasti kytkimenkäyttöön, kun muutaman kerran kesken nousun sammui kone.
Positiivista oli, että ajoin "päin" kallioita rohkeasti, ehkäpä se eräs vuoristo ja siellä heitetty volttikerien karisti pienten kinkareiden pelon ;)
Pääsin jopa erään kinkaman yli, missä pyörä tuli sivusuunnassa kohti kalliota ja keula piti "heittää" sinne :))))))))))))))
Mä olen oppinut jotain!!! Jeeheeehehhee!!
Täytyy kyllä sanoa etten aio ajella ko. reitillä silloin, kun on satanut. Nyt oli kallioilla loistava pito, kun oli kuivaa eivätkä kalliot ole vielä täysin puhtaita. Mutta liukkaalla kelillä voisi taas olla muutama mustelma kankussa ja putki lutussa pyörästä ;)
Mutta sitä crossirataa jään innolla odottamaan. Saattaapi tulla aikas mahtava paikka :D
olin tänään kyseisellä mettätaipaleella tiimikaverisi kanssa.ajon lomassa paistoimme makkaraa ja linnut lauloi.kun olimme vetäneet pari rundia kyseistä maastolenkkiä osittain sateessa.löimme kypärät yhteen ja suuntasimme perikunnan eli vanhankansan ajopaikoille.jossa sai ajaa,eikä kuikan kutsu enää kuulunut korvissa.jotenkin tuli ihan uusi olo itselle,kun ei enää omaa hanuria tarvinnu jahdata.
VastaaPoistaVoin kuvitella, miten hauska päivä teillä oli siellä liukkailla kivillä oma persus naamalla ;) ;)
VastaaPoistaMut sen jälkeen osaa arvostaa hienoa hiekkapattia ja räjähtävää rossia :P