What goes up, must come down.

Elikkästä mikä menee ylös, tulee myös alas.. Mulla on ollut loma viikko ja Kaakonkulman parhain enduro-pappa onnistui pelastamaan lomani. Hajonnut iskarinputki saatin paikattua. Mikään ei estänyt ajamista! (tai heheh, niin luulin..)
19.05. Tillola Offroad Enska-mummo vei mut uudelle reitille. Tietty piti siinä heti kilsan jälkeen vaihtaa tulppa, kun joku pässinpää oli laittanut pyörään väärän tulpan.. Mutta harmillisen pysähdyksen jälkeen, matka jatkui pitkin hiekkaisia maastoja. Onneksi alkujännitys jäi sinne tulpan aiheuttamaan harmitukseen. Vitsi, aivan valtavia hiekkamäkiä! Jos olisin pysähtynyt ajattelemaan asiaa, en varmaan olisi vieläkään kotona.. Mutta ykköstä silmään ja kaasua, ylös tultiin. Jyrkät alamäet aiheuttivat päänvaivaa, kun en oikein hokannut miten niitä lasketellaan alaspäin. Enskareitti on n. 9 km pitkä. Kaaduin tuhannen kertaa, olin aivan hapoilla, läähätin. Eniten harmitti se, että jarraan muiden matkan tekoa, kun olen kupeellani jossain mutkassa sen takia, että mopo sammui.. Mutta: Voittajana maaliin!!!! Tähänastisen elämäni pisin enskareitti läpi :D Aivan loistavaa! Lisäksi mulla oli aivan mahtavat tukijoukot, joiden rautaisia hermoja voi vaan ihmetellä.
20.05. Karhula Kotivalmentajan matkassa. Aamulla laitettiin gassiin uusi 12-piikkinen eturatas ja oikea tulppa sekä toimiva ryypyn nupikka. Oli taas hieman erituntuinen pyörä, vaihdetta joutuu vaihtamaan useammin. Alkuverryttelyksi ajoin crossirataa ja sitten matkaan! Karhulan radasta puuttuvat mäet ja Tillolan kaltainen pehmeä hiekka. Siellä on mutaa, kivikkoa, hakkuuaukeaa ja normipuun kiertoa. Oli muuten eka kerta todella pitkään aikaan, kun olin ajamassa 'valkun' kanssa. Mukaan tuli vielä kolmas paikalle sattunut kuski. Äijät sitten edellä ja meikä perässä. Muutaman kerran juutuin mutaan, tukin ylitys meni sujuvasti eikä edes hapottanut lähellekkään niin paljon kuin edellispäivänä ;) Kilometreissä reitin pitäisi olla yhtä pitkä kuin Tillolassa. En usko! Parhainta tässä reissussa oli ensimmäinen OIKEASTI positiivinen palaute 'valkulta'. Oli hieman yllättynyt kehittyneistä ajotaidoistani sekä vauhdista, jolla etenin. Ei paha! Ajokaveri oli kuulemma tokaissut 'valkulle', että 'kohtahan toi ajaa meidät kiinni'. No, eipä nyt liiotella. Hyvältä kuitenkin tuntuu, kun eteenpäin mennään.
21.05. Karhula Edellisinä päivinä mentiin huikeasti ylöspäin, tänään oli siis päivä, jolloin tullaan alas. Kisakuskit lähti testaamaan iskareita, joten jäin kiertämään rossirataa. Ei ihan mennyt putkeen. Karhulassa on kova ja liukas rata, mikä on mulle aika haastava. (Mikäpä ei olisi?!) Sain siinä kierroksia vedettyä ja pääsin jopa yhden kasiaisen ohi ;D Pääsin sitten ajamaan enskaa. Samalle reitille kuin eilen ja pääsin reitin puoli väliin tösseröimättä, ei edes mopo sammunut! Siitä se sitten ilo alkoi. Endurojumalat laittoivat mut testiin. Yksin keskellä metsää, toiset kun menivät edeltä ja lupasivat ajaa mut kierroksella kiinni.. Pyörä upposi mutaan. Ei irtoa, eikä todellakaan irtoa. Eilen ja toissapäivänä olin ottanut välillä kypärän pois, kun ei meinannut henki kulkea, mutta sain ohjeistuksen, että kypärää EI poisteta. Istuin hetken kannon nokassa tasaten hengitystä. Muutama sisuuntunut murahdus ja PYÖRÄ IRTOSI! Matka siis jatkui. Sitten mut saatiin kiinni. Mutaisimmalla pätkällä tein hölmön valinnan.. Alkoi kaasu-kytkin testi, jolla piti osua pitkospuille. 'Valkku' katseli vierestä ja tällä kuskilla alkoi pikkaisen keittämään.. Ei tartte auttaa. Lähtihän se pyörä etenemään, kunnes vedin kahden puun välistä, lyöden vasemman käden puuhun ja pyörän nurin mutaan. Sitten ei enää pyörä lähtenytkään. Meni tulppa. Ei varatulppaa, kun olin unohtanut ottaa tulpan mukaan. V:n vyölaukussa oli vain se Tillolassa vaihdettu, vanha tulppa. :/ :/ Siinä sitten käytiin pientä palaveria metsässä..... Sain sitten tulpan metsään ja vaihto alkoi. Eipä kuitenkaan mopo startannut.. Rupesi siinä sitten pikkaisen mietittyttämään, että mitä h..tiä nyt tehdään. NOOOOH, bensahanan voisi tietty kääntää päälle, kun tuli se sitten käännettyä kiinni, kun menin nurin.. *doh* Saatiinhan se gassi metsästä.. Ainakin kentän laitaan, jolloin kuului 'Mouuuu' ja siihen sammui. Taluuttaen viimeinen kilometri, kun ei aina niin ystävällinen 'valkku' voinut ajaa pakua siihen kentälle. (Tässä vaiheessa irtisanouduin huoltonaisen pestistä). Olipa reissu. Olipa reissu. Kävin ylhäällä enskataivaassa, kun onnistuin ja putosin sieltä kurahelvettiin, jossa pääpirukin on tuttu hahmo. Pyörä on nyt pesty, varusteet pesukoneessa. Pidän muutaman päivän ajotauon. Maanantaina sitten jonnekkin.