Todellinen Möllikkälä

Ajoviikko avattiin vasta tiistai-iltana motocrossin parissa. Kohteena Miehikkälä ja hienoa hiekkaa. Rajan pinnasta löytyy aktiivisia crossareita, jotka treenailevat siellä metsän keskellä. Sain osakseni hyväntahtoista (?) naureskelua, kun tuuppasin gassin pakusta. On kuulemma todella vaikea rata piikille. No, ei kait se hieno hiekka millekkään pyörälle helppo ole?! Onneksi oli alla Tillola experience, jos pystyin vetämään ne mäet siellä, miksi en pystyisi ajamaan Möllikkälän montulla?
Matkaan!!
Lämmittelykierrokset meni yllättävän hyvin.. En edes mennyt nurin , vaikka etupyörä lingersi välillä niin vietävästi. Korjataan kaasulla! Peukalon ojentajalihakset tosin menivät aivan jynkkyyn.

Piti pitää pieni juoma/venyttelytauko.
Tauon aikana 'valmentajani' huomautti mulle yhden alamäen ajosta, että tulen siihen liian kovaa. Alla kun on mukava monttu, johon iskeytyessä lentää sarvien yli. Ahaa! Tuntuikin liian kivalta tämä ajaminen. Arkajalka vaihde silmään ja uudelle kierrokselle. Tulos: Toisessa alamäessä sarvien kautta ympäri, jalka pyörän alle jumiin. Ylämäessä: hyytynyt pyörä. 'God damn.' Olisi nyt vaan antanut mun ajaa. Jos en olisi saanut arkuutta korvien väliin, olisin pysynyt pystyssä.
*Tauko ja mietintää*

Sitten alkoi kulkea. Omalla tasollani menin jo vauhdilla. Melkein jo rupesi huimaamaan, ku pisti isompaa silmään. Pitäsi vaan osata käyttää valleja hyödyksi. Ja oppia luottamaan niin jalkajarruun kuin valleihinkin. Radalla kun oli muitakin kuskeja ja katsojia, tuli kaasutettua hieman enemmän ;) Taisi se kuuluisa sarvipää saada vallan..
Etenkin kuin kuuli takana tulevan pyörän lähestyvän, ajattelin pitää oman linjan ja painaa menemään ;D Taisivat tosin vaan tarkkailla mun ajoa ennen ohittamista.
Kuulemma sujui ajaminen ihan hyvin.
Kävin myös tutustumassa paikalliseen endurolenkkiin. Polulla ei ollut yhtään kiveä eikä kantoa, pelkkää tasaista metsäpolkua. Uskalsin jopa kaasutella tällä reitillä. Hieman mua nauratti, ei ole kyllä polun suunnittelijalla olla hajuakaan enskasta :D (kokenut enskailija kun olen, hih)
Olin aivan täpinöissäni ajon jälkeen. Hienoa olla aloittelija!! Huomasin ajokestävyyden kehittyneen ja itse ajokin on tullut askeleen eteenpäin :) :) :) JIPPII!