sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Itku pitkästä ilosta..

.. Nyt ei naurata edes pieru. Faktaahan on, että kaatuilessa tulee naarmuja jne. mopoon. Eilen kotiin päästyäni huomasin lammikon pakun lattialla, mutta kuvittelin sen olevan sadevettä, kun tuppasi eilen jonkun verran satamaan..
Tänään lähdettiin heti aamusta radalle. Rata oli juuri lanattu ja sinne oli tehty ihan älyttömät hypyt. Tulee mieleen satu Jaakko ja pavunvarsi.. Meinaan niiltä hypyiltä lähdet suoraan ylöspäin kohti taivaita, jopa minä (tosin mähän en käy korkealla)! Ja pavunvartta tarttisi..Huikea tunne, kun huomaa ettei etupyörä taidakkaan enää olla maassa. Saati sitten kun tajuat, että se on vinossa ja menossa maahan. Ihme kyllä ei tullut kaatuiltua hypyissä. Eilen tuli venäytettyä joku peukalolihas, kun ei kaasukäsi ollut ihan normaali. Ei se ajossa pahalta tuntunut, mut ei se ihan normaalikaan ollut. Tänään ei saanut hyvää sykettä päälle. Mieli oli varmaankin siellä enskapoluilla. Jonka jälkeen mieli oli maassa.. Kun tajusin, että pakun lattialla ei ollut sadevettä vaan iskarin öljyt. Ja iskarissa on hieno naarmukin, mikä sen stefan on hajoittanut. Damn. Damn. Toivottavasti saadaan korjattua, koska uudet iskarithan on kalliimmat, kun mun pyörä! Eikä siinä vielä kaikki: jäähdytinkin on vinossa. -) Ei mikään yllätys, tehtiinhän pyörällä eilen metsätöitä.. Tänään jouduin ulkoiluttamaan uskollista ystävääni Specialized Rock Hopperia. Maastopyörä tuntui huteralta eikä ollenkaan kivalta. (tylsältä)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti