Lanattu rata, kaunis ilma ja ei kun ajoa!
Heh, miksi se aina menee niin, että hyvää ajokertaa seuraa totaalinen mahalasku?!
Tällä kertaa ei ollut mummo chopperilla, vaan täysi tumpelo mopolla.
Nyt kun hiekkalaari oli lanattu, siellä oli pehmeää hiekkaa joka paikassa ja silloinhan tulisi muistaa se kaasu. Mä en muistanut. Jostain syystä "pelkäsin" kurveja ja jätin sitten kaasun pois. Eihän semmoisesta pelleilystä tule mitään.
Hienosti pääsin kolme kertaa pötkölleni, 2 kertaa sisäkurviin ja kerran ulkokurviin :D
Viimeinen lento, ei hieno eikä hento ;) täytti mun kypäräni hiekalla.
Päätin, että jatketaan ensi kerralla. (Syljin sitä hiekkaa vielä illalla..)
Positiivista: Hartialukko oli unohtunut kotiin, ei ajon jälkeistä päänsärkyä. Sekä mua hymyilytti kuitenkin vaikken tällä kertaa yltänytkään edelliskerran tasolle.
Nyt odotan sadetta, voisi olla mukavampi tuo kotikylän rata. Tosin retki itään on myös suunnitteilla.
Tänään mä kävin tuolla isojen mäkien varjossa mittailemassa Hondaa. Ihan vaan parkkiksella. Kyllä sinne enskailemaan mieli tekisi, mutta hiotaanpa nyt noita taitoja vielä hetki, jos toinenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti