Ensimmäinen endurointi tälle vuodelle!
Eilen illalla pyörin tallissa ja mietin, mitä ihmettä täältä piti ottaa mukaan. Ihan kuin en olisi koskaan aiemmin käynyt ajamassa!
Aamulla sain pyörän kärriin ja itseni matkaan hyvissä ajoin. Suuntasin tuonne pohjoiseen, kun siellä on hyvää kiveä ja hiekkaa ja mäkiä ja puita. Kaiken lisäksi oli tarjolla vielä ajoseuraakin ettei yksin tarvinut kontata menemään.
Hurja miten osasi jännittää.
Eipä siinä sain pyörän ehjänä ajopaikalle ja varusteet niskaan ja matkaan. Alun hiekkapätkä nyt ei eroa crossiradasta, joten ihan suht hyvin osasin ajella menemään. Yksi nyppylän ylitys sai pasmat sekaisin, kun tiesin että kyseessä on jyrkkä nyppy, jonka jälkeen kääntyy vasemmalle saman nypyn päälle ja takaisin alas. Yllättäen meni ihan vähän pitkäksi ja sammutin pyörän.
Seuraava haaste oli "uusi" savimäki, joka näytti melkoisen jyrkältä. Onneksi mulle näytettiin kohta, missä vauhti on oltava kohdillaan ja sitten mentiin.
Itse asiassa mua ei nua isot mäet pelota, kun tiedän nykyisessä pyörässä olevan riittävästi potkua ylöskiipeämiseen. Katse ylös ja matkaan!
Sitten tultiikin osioon, mikä oli jo etukäteen hirvittänyt kivimäkeä alas ja ylös ja mutkaa ja kaikkea. En kyllä osaa sanoa, miksi tuo osio on muuttunut sellaiseksi möröksi mun mielessäni. Ja juurikin sen takia pieleen meni. Koneet seis ja pyörä poikittain ja sitten ihmeteltiin. Kyllä sieltä läpi tultiin, mutta parantamisen varaa jäi.
Juurikin sen takia tuli heitettyä sama kiekka uudelleen. En olisi kyllä itse niin tehnyt, mutta oli hyvä kannustaja. Kiitos siitä!
Niin ne möröt katoaa, kun unohtaa ne ja ajaa.
Sitten se loputon kiviränni. Ai kauhia! Eihän siitä meinannut tulla mitään. Tuntui että pyörä ampuu minne sattuu. Pari kertaa kyllä lähtikin, viime tingassa muistin että voin myös painaa jarrua sekä hillitä kaasua.
Selvisin kivirännistä, mutta oli se eksoottista! Olin aivan hapoilla, kun puristin stongaa niin ettei veri päässä kierrä. Taisin myös unohtaa hengittämisen.
Toinen kiekka olikin jo helpompi, mitä nyt ekan 20 metrin jälkeen hyppäsin mahalleni maahan, kun joku oli heittänyt jätti kiven mun polulle ja tietty potkaisin jalan siihen.
Enskapolulta palasin innoissani, uutta ajokertaa suunnitellen.
Sitten kokeilin tutun 200cc KTMää ja olipa se mukava ajaa! Piti ajaa vain yksi kiekka crossirataa sillä, mutten malttanut ekan kiekan jälkeen ajaa varikolle. :D
Oli muuten kiva huomata ettei kurvatreeni ollut mennyt hukkaan. Jos joku meni tänään nappiin, se oli kurvit!
Tuon saman huomasin, kun viime kerralla (pari vkoa sitten ?) ajelin kotikylällä. Ajo oli sujuvampaa, kun ei tartte tötöillä kurveissa.
Tosin enskassa kyllä tötöilen sitten kaikkialla muualla, joten pittää vissiin aloittaa reeni. :)
Kiitos toisille naiskuskeille seurasta, oli todella hauska tavata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti