Tänään suunnattiin itärajan tuntumaan, panssariesteiden suojaan ajamaan. Hiekkaa, hiekkaa ja paljon hiekkaa!
Ei aluksi meinannut etenemisestä tulla mitään, kun oli hieman pinta jäässä. Parit kasat tuli heitettyä ennen kuin sain kaasun oikeaan asentoon ja ajolinjat kohdilleen.
Pärräilin aivan hurmiossa :) Tänään, kun oli leveämpi baana oli kiva kaasutella menemään.
Välillä innoistuin ajelemaan mettäpolkua, joka kiertää hiekkakuoppaa. Möllikkälän mettä on siitä kiva, että siellä ei ole kiviä eikä juuria polulla. Pääsin harjoittelemaan vauhdikkaampaa ajoa ja takajarrulla kääntämistä.
Välillä mietitytti, että mennäänköhän jo liian kovalla vauhdilla.. Noup!
Karstat pois!
Toki onnistuin sitten heittämään hienot lipat, sarvien yli tantereeseen ja ilmat pihalle. Mitäs en laittanut painoa taakse, tyhmyydestä sakotetaan ;)
Suurin yllätys oli, kun laavulle kaartoi pyöriä ja yksi kuskeista oli Samuli Aro! Ohoh, mitä ihmettä 5-kertainen maailmanmestari tekee keskellä ei mitään?!?!
Niin, tein pientä tekniikkatreeniäkin, löytyi sopiva hiekkarinne (paljon pienempi kuin eilen) jota ylös ajelin ettei ensi kerralla jännitä hiekkaiset mäet.
Mahtavat ajot takana, kyllä taas jaksaa työviikon :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti