
Meidän tiimi ei sitten pääse eroon kenkkuilevista pakuista.. Nyt on mennyt jo aikaa ja rahaa pakun kytkimen paranteluun, mutta vamma ei vaan poistu.
Viime viikonloppuna oli kisat ja ekan kerran kytkinoire tuli juuri ennen kaupunkiin ajoa, missä oli tiedossa liikennevaloja, murr. Pääsimme kuin pääsimmekin kisapaikalle.
Haastavasta matkasta huolimatta tiimin ykköskuski ajoi hienon kisan. Liukkaalla laskettelurinteellä mentiin ylös ja alas, kieli keskellä suuta ;)
Hienointa (hulluinta?) oli kuulemma, kun 300:sta loppui vaihteet kesken, kun noustiin hissin kohdilta suoraan ylös rinnettä, niin kovaa kuin pyörä kulki.
Onni onnettomuudessa, että ne urpot katsojat, jotka kävelivät reitillä mäkeä alaspäin, ehtivät sivuun ettei sattunut pahempaa.
Mielenkiintoista oli myös huomata näinä tiukkojen sääntötulkintojen aikakautena, että niin kuskit kuin huoltajatkin polttelevat avoimesti tupakkaa varikolla, eikös se ole ehdottomasti kielletty??? ..Jopa rangaistuksen uhalla..
Päivän "paras" näkymä varikolla oli kuitenkin AVOTULI, lieskat erään huoltoporukan GRILLISTÄ. Mitenköhän vakuutus suhtautuu, kun vahingossa polttaa muutaman (kymmeniä) pakuja ja pyöriä omaa ajattelemattomuuttaan...
..Tulipa vaan mieleen..
Itse kisasta lähdimme kotiin hienon mopoilija palkinnon kanssa, kytkintä polttaen ;D
* * *
Viikolla oli sitten KTM ja Husaberg koeajopäivä. Tiimin toinen kuski sitten suuntasi sinne. Muistin hatarasti viime vuoden koeajon, joka päättyi valtavaan spekulointiin ja tulokseen, että olisi tarve uudelle pyörälle.
No, tällä kertaa koeajosta palasi kotiin murjottava ja pahantuulinen enskapena, joka oli täysin varma siitä, että kotari on ihan pa¤*#a ja Husaberg on se oikea pyörä.
Eikä mikä tahansa Husaberg, vaan se 450 cc.
Mitä kävi vannoutuneelle 2t miehelle yhdessä iltapäivässä? Mikä mielenhäiriö mulla oli etten lähtenyt mukaan jarruttelemaan?? Mikä nyt avuksi???
Olen nyt muutaman päivän kuunnellut perusteluja, miksi keväällä hankittu kotari on nyt myytävä ja miksi tilalle on ostettava uusi... Tulokset on nähtävissä nettimopossa tällä hetkellä.
Tiimimme elää jännittäviä hetkiä :)
* * *
Tänään meidän piti mennä ajamaan hieman kauemmas, tiedossa olisi ollut paljon hiekkapattejaja kuulemma peltoakin, eli todellista herkkua. No, paku, jonka kytkin omaa ranskalaisen temperamentin (toimii/ei toimi), ilmoitti kytkimen tulleen määränpäähänsä. Emme ajaneet mopoilla. Ajoimme toisella autolla kotikylän radalle katsomaan, mitä talkooväki oli saanut aikaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti