Kuraa, kuraa, kuraa. Oikeasti HURRAAAAA!!!
nyt oli joku uskalikko käynyt tyrkkäämässä lumet sivuun naapuripitäjän radalta, niin sain seittiä kasvavan Honun ulos tallista.
Johan lähti pöly ja muu!! Aivan fantsua oli päästä pitkästä aikaa päräyttämään mopolla.
Mä en vaan tajua, miksi mun on niin vaikea saada polkaistua pyörä käyntiin. Startti menee aina hurjaksi operaatioksi >:S
Kasvankohan mä pituutta ajon aikana, kun muulloin tätä polkaisu ongelmaa ei ole?! "Mekaanikon" pyörä lähtee laakista käyntiin, mutta mä en vaan onnistu. Harjoituksen puutetta!
Kuitenkin radalla peli käy ja kukkuu niin kuin pitääkin. On se vaan niin hauska peli <3
Tänään tuntui, että osaisin jopa ajaa kurveja. Hyppyjä en oikein uskaltanut yrittää. Kahdessa hypyssä oli pikkaisen lunta ja enskapirkko hyppäsi olkapäälle kuiskuttamaan notta "persus penkkiin ja jalat maahan". Juu, ei ole kovin fiksua. Silloinhan menee kuin kärmes maassa kiemurrellen. Tapeilta ja kaasua!!!! Eipä kiemurtele enää. Mikä ihme siinä on, että pikkuinen kinkama lunta saa kuvittelemaan, et pitäis istua?!
Rata oli muutamaa lätäkköä ja lumikasaa lukuunottamatta yllättävän hyvässä kunnossa. Kesäkumeilla varmaan pärjäisi hyvin.
Kummasti tuo motocrossi vaan piristää tätä kotiäidin arkea. Imurointikin tuntui ihan kivalta, kun sai ensin ajeluttaa sitä kivepaa punaista ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti