Ja niin minäkin :)
Hieman aamulla epäröin ajamaan lähtemistä, mutta sovittu mikä sovittu, joten ratalle vaan vaikka lunta tulikin reippaasti. Hieman noi tulppia kuluttavat hetket ovat vieneet luottamustani kykyihini käskeä Hondaa ja jatkuva päänsärky vaan lisäsi negaa ilmassa.. Radalla olikin jo muutama pyörä kiertämässä ja iloiset ihmiset varikolla auttoivat. Kummasti kaikki alakulo katosi, kun pääsin pyörän selkään! Yhden päivän tähtihetkistäni koin jo alkumetreillä, kun kaaduin siinä yhdessä kurvissa, jossa gg:n kanssa tuli hieman kirottua.. Sain kunnon liikenneruuhkan aikaiseksi ;D Sori, multa vaan loppui vauhti! :D Hitsi, että mua nauratti.
Toinen huippuhetki oli seuraavalla kiekalla, kun eräs hyppyri nakkasi mut viereiseen ojaan. Onneksi jää kesti muuten olis hymy hyytyny. Ajamalla pääsin pois, jotain hyötyä niistä lukemattomista tunneista metsässä, silloin joskus ennen. Nauratti mua tässäkin tilanteessa, kun moikkalin ohiajaville, hämmästyneille kuskeille sieltä ojasta.
Ei tässä vielä mihinkään suunnattomaan vauhdin hurmaan päässyt, mutta pikkaisen paremmin meni. Oli aivan uskomattoman kiva ajaa. Täytyi ihan kaasutella jo sen takia. Muutamalla pyörällä saatiin hiekka hyvin esille ja märkiä paikkojakaan ei ollut kun yksi..Tai ehkä kaksi.
Heh, eikä ees menny tulppa! Vaihdettiin Hondaan vähän erilainen tulppa, joka on "kylmempi" (?) siis kestää paremmin toppahousucrossarin mopossa. Mut mun kädet ei vaan kestä :S Muutaman kerran tuntui kuin Honu karkaisi käsistä. Pysyin kuiteskii kyydissä =D
Olis aika hauskaa päästä piakkoin taas uudestaan, ehkäpä jopa pääsisin antamaan hieman vastusta sille ohittelevalle kottaraiselle ;P ;P ;P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti