Siinä tiivistettynä tämän päivän fiilikset. Käytiin aamulla ensin kääntymässä Rompetorilla ja ajoimme sitten Dillelään ajamaan.
Ajattelin ensin vetää hieman rossia ja sitten enskaa, mutta alkuverryttelyn jälkeen kuulin varikolla ettei enskapolku ole maailman parhaassa kunnossa ja rossi kulki niin hyvin.. etten viitsinyt pilata hyvin alkanutta päivää ;D
Kesäisin kivikova rata oli mukavassa kunnossa. Viime viikolla lanattu ja sateen pehmittämä. Vauhtihirmu heräsi ja ylitin itseni :D Kottarainen opetteli lentämistä ja kuski pysyi kyydissä! Päivä meni vauhdilla enkä olisi malttanut lopettaa ajamista. Hieman noi kurvat hidastivat, mutta ajo meni parhaiten koskaan. En edes kaatunut siihen mahtavaan mutalammikkoon.
Jopa tiimin Ykkönen myönsi, että mä olen saattanut oppia jotain ;)
Ykkönen ajoi muutaman kierroksen vaklaillen mun ajoa ja tyrkkäsin sitten menemään niin kovaa kuin uskalsin (ja ehkä himpun verran enemmän) ja vedin semmoisen ilmalennon, että mietin mitäköhän tässä käy.. Ei käynyt kuinkaan! Oikea oppinen alastulo ja matka jatkui.
Enää ei haittaa yhtään että lumi karkasi.
Edit. Täytyy vielä kertoa tähän, kun vasta kuulin..
Eilen luulin, että ajokaverini tulee mun takana ja yritin pyrkiä pakoon (tiedän kyllä, että Suitsahan menee ohi heittämällä, mut..) Kuulin, kun takarankaan kohdalla kirskahtivat jarrut ja suitsa meni ohi, samalla hipaisten mua.. Ihmettelin, et mitens sitä näin läheltä ohitellaan, kun tiedossa kuitenkin on, että mä en ole se taitavin kuski.. Mua ei tönitä, kun tiedetään, et saatan heittää arvaamattomat lipat ;D Mut ei se ollutkaan mun ajokaveri (huoh) vaan joku muu, joka oli meinannut osua ja joutui hipaisemaan ettei kaatanut mua. Pitäisiköhän mun laittaa selkään lappu: 'Torvi ohjissa, ohita käden mitan päästä' Hehhehhe, tai jos mä opettelen ajamaan paremmin..Taakseni en kuitenkaan rupea kattelemaan, koska se tekee ajamisesta todella vaikeaa.
Aloitin harrastuksen kolmekymppisena, tavoitteenani ajaa endurokisa ennen 40 v. syntymäpäivääni. Matkan varrella suunnitelmat hioutuvat ja pääasiallisin tavoitteeni on oppia käskyttämään kurapyörää!
lauantai 28. marraskuuta 2009
keskiviikko 25. marraskuuta 2009
Lumi katosi, onneksi on kuraa!
Täällä ei ole viime aikoina mopoa ulkoilutettu, mutta täysin toimettomana en ole ollut. Olen jopa onnistunut käymään punttiskilla pari kertaa. Tosin entisenlaista raskasta punttitreeniä en viitsi enää tehdä, kun tuloksena on entistä jäykempi kuski mopolla.
Toivon pääseväni viikonloppuna ajelemaan, mutta täytyy vaan ensin vääntää piikit pois ja laittaa Biltemat alle.
Laitanpa alle perusvoimaharjoitukseni, jonka kaivoin treeniarkistostani:
Hyvä lämmittely alle ja sitten:
Setti 1: 2-3 kierrosta
Jalkaprässi 1x15
Selkälihas kiertäen 1x15
Ylätalja eteen 1x15
Vatsalihas istumaannousu 1x15
Jalan koukistajat 1x15
Selkälihas, jalkojen nosto 1x15
*pieni tauko*
Setti 2: 2-3 kierrosta
Hauis 1x15
Vatsalihas suorat 1x15
Penkille nousu 1x15
Selkä, konttausasennossa vuorotellen 1x15-20
Olkapäät, vipunostot sivulle 1x15
Vatsalihas, kierto 1x15
Tulihan tuossa hiki ja samalla vahvistaa niitä lihaksia, mitä ajaessa tarvitsee ;)
Kun vielä oppisi venyttelemään..
(Kuva on vuodelta -05, muut ajoivat crossia ja miä ajelin ensimmäistä kertaa elämässäni mopolla)
Toivon pääseväni viikonloppuna ajelemaan, mutta täytyy vaan ensin vääntää piikit pois ja laittaa Biltemat alle.
Laitanpa alle perusvoimaharjoitukseni, jonka kaivoin treeniarkistostani:
Hyvä lämmittely alle ja sitten:
Setti 1: 2-3 kierrosta
Jalkaprässi 1x15
Selkälihas kiertäen 1x15
Ylätalja eteen 1x15
Vatsalihas istumaannousu 1x15
Jalan koukistajat 1x15
Selkälihas, jalkojen nosto 1x15
*pieni tauko*
Setti 2: 2-3 kierrosta
Hauis 1x15
Vatsalihas suorat 1x15
Penkille nousu 1x15
Selkä, konttausasennossa vuorotellen 1x15-20
Olkapäät, vipunostot sivulle 1x15
Vatsalihas, kierto 1x15
Tulihan tuossa hiki ja samalla vahvistaa niitä lihaksia, mitä ajaessa tarvitsee ;)
Kun vielä oppisi venyttelemään..
(Kuva on vuodelta -05, muut ajoivat crossia ja miä ajelin ensimmäistä kertaa elämässäni mopolla)

lauantai 14. marraskuuta 2009
Nyt sitä lunta sitten tuli..
lauantai 7. marraskuuta 2009
Kaasua! Tänään Mennään :)
Naapurikyllällä oli tänään jonkun verran loskaa. Me pistettiin eilen eteen piikit, mutta piheinä kuskeina ajateltiin, että säästetään vielä tovi takapiikkejä ;D
Crossiradasta on itäpuoli suljettu, joten vain pieni osa on ajettavissa.
Pientä showta oli varikolla, kun ei tahtonut kottarainen käynnistyä.. Ekaksi meni tulppa, ja polkeminenkaan ei meinannut auttaa tulpanvaihdon jälkeen.. Siinä sitä sitten ihmeteltiin, että mikä ihme on mun mopooni iskenyt...
No, pääsin kuitenkin ajamaan!
Vähän otin ensin tuntumaa rataan ja meinasihan se takarengas lähteä alta.. Mutta, sitten se kurveissa peränheitto alkoi tuntua jo kivalta. Tätähän mun olis jo pitänyt treenata kesäkelillä. Se on vaan nyt helpompaa, ko sehän luistaa alta omineen ;)
Siirryin ns. talvilenkille ajelemaan. Käytössä oli helpotettu versio, kaikki pahat paikat jätettiin ajamatta. Viude, että oli hauskaa.
Viime viikonloppuna sain kadonneen itseluottamukseni takaisin ja se näkyy ajossa. Kaikki tuntuu paljon helpommalta.
Toisella lenkillä on kivipolku, mikä on aikaisemmin tuntunut pikkuisen haasteelliseltakin. Tänään jouduin varikolla kysymään, että onko joku käynyt hakemassa sieltä kivia pois. Ei kuulemma ole, epäilivät että ajelin nyt kovempaa kuin aikaisemmin :D
Ajot jäivät vähän kesken, kun Ykkönen hajoitti metsässä pakoputkensa.
Ei se mitään, hauskaa oli :)
Ps. Kotimatkalla kuulin teknisen vikani syyn:
Joku oli sitten unohtanut avata bensahanan. HAHHAHHA, mikä amatööri ;D
Crossiradasta on itäpuoli suljettu, joten vain pieni osa on ajettavissa.
Pientä showta oli varikolla, kun ei tahtonut kottarainen käynnistyä.. Ekaksi meni tulppa, ja polkeminenkaan ei meinannut auttaa tulpanvaihdon jälkeen.. Siinä sitä sitten ihmeteltiin, että mikä ihme on mun mopooni iskenyt...
No, pääsin kuitenkin ajamaan!
Vähän otin ensin tuntumaa rataan ja meinasihan se takarengas lähteä alta.. Mutta, sitten se kurveissa peränheitto alkoi tuntua jo kivalta. Tätähän mun olis jo pitänyt treenata kesäkelillä. Se on vaan nyt helpompaa, ko sehän luistaa alta omineen ;)
Siirryin ns. talvilenkille ajelemaan. Käytössä oli helpotettu versio, kaikki pahat paikat jätettiin ajamatta. Viude, että oli hauskaa.
Viime viikonloppuna sain kadonneen itseluottamukseni takaisin ja se näkyy ajossa. Kaikki tuntuu paljon helpommalta.
Toisella lenkillä on kivipolku, mikä on aikaisemmin tuntunut pikkuisen haasteelliseltakin. Tänään jouduin varikolla kysymään, että onko joku käynyt hakemassa sieltä kivia pois. Ei kuulemma ole, epäilivät että ajelin nyt kovempaa kuin aikaisemmin :D
Ajot jäivät vähän kesken, kun Ykkönen hajoitti metsässä pakoputkensa.
Ei se mitään, hauskaa oli :)
Ps. Kotimatkalla kuulin teknisen vikani syyn:
Joku oli sitten unohtanut avata bensahanan. HAHHAHHA, mikä amatööri ;D
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Hubaa hiekassa
Vapaapäivä numero kaksi ja ajopäivä numero 2.
Tänään suunnattiin itärajan tuntumaan, panssariesteiden suojaan ajamaan. Hiekkaa, hiekkaa ja paljon hiekkaa!
Ei aluksi meinannut etenemisestä tulla mitään, kun oli hieman pinta jäässä. Parit kasat tuli heitettyä ennen kuin sain kaasun oikeaan asentoon ja ajolinjat kohdilleen.
Pärräilin aivan hurmiossa :) Tänään, kun oli leveämpi baana oli kiva kaasutella menemään.
Välillä innoistuin ajelemaan mettäpolkua, joka kiertää hiekkakuoppaa. Möllikkälän mettä on siitä kiva, että siellä ei ole kiviä eikä juuria polulla. Pääsin harjoittelemaan vauhdikkaampaa ajoa ja takajarrulla kääntämistä.
Välillä mietitytti, että mennäänköhän jo liian kovalla vauhdilla.. Noup!
Karstat pois!
Toki onnistuin sitten heittämään hienot lipat, sarvien yli tantereeseen ja ilmat pihalle. Mitäs en laittanut painoa taakse, tyhmyydestä sakotetaan ;)
Suurin yllätys oli, kun laavulle kaartoi pyöriä ja yksi kuskeista oli Samuli Aro! Ohoh, mitä ihmettä 5-kertainen maailmanmestari tekee keskellä ei mitään?!?!
Niin, tein pientä tekniikkatreeniäkin, löytyi sopiva hiekkarinne (paljon pienempi kuin eilen) jota ylös ajelin ettei ensi kerralla jännitä hiekkaiset mäet.
Mahtavat ajot takana, kyllä taas jaksaa työviikon :D
Tänään suunnattiin itärajan tuntumaan, panssariesteiden suojaan ajamaan. Hiekkaa, hiekkaa ja paljon hiekkaa!
Ei aluksi meinannut etenemisestä tulla mitään, kun oli hieman pinta jäässä. Parit kasat tuli heitettyä ennen kuin sain kaasun oikeaan asentoon ja ajolinjat kohdilleen.
Pärräilin aivan hurmiossa :) Tänään, kun oli leveämpi baana oli kiva kaasutella menemään.
Välillä innoistuin ajelemaan mettäpolkua, joka kiertää hiekkakuoppaa. Möllikkälän mettä on siitä kiva, että siellä ei ole kiviä eikä juuria polulla. Pääsin harjoittelemaan vauhdikkaampaa ajoa ja takajarrulla kääntämistä.
Välillä mietitytti, että mennäänköhän jo liian kovalla vauhdilla.. Noup!
Karstat pois!
Toki onnistuin sitten heittämään hienot lipat, sarvien yli tantereeseen ja ilmat pihalle. Mitäs en laittanut painoa taakse, tyhmyydestä sakotetaan ;)
Suurin yllätys oli, kun laavulle kaartoi pyöriä ja yksi kuskeista oli Samuli Aro! Ohoh, mitä ihmettä 5-kertainen maailmanmestari tekee keskellä ei mitään?!?!
Niin, tein pientä tekniikkatreeniäkin, löytyi sopiva hiekkarinne (paljon pienempi kuin eilen) jota ylös ajelin ettei ensi kerralla jännitä hiekkaiset mäet.
Mahtavat ajot takana, kyllä taas jaksaa työviikon :D

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)